On elokuu. Väistynyt on luonnossa alkukesän levottomuus, kiihko, riskien otto. Varttuneella suvella ei ole enää kiire mihinkään, se voi ihailla raukeana askareidensa tuloksia.

Heinä on tuleentunut ja siementänyt, marjat kypsyneet, poikaset lähteneet pesistä. Ilma on kuin troopillista leutona, kosteana, aromikkaana, samettisena. Puutarhojen liepeillä riippuu sadonkorjuuajan raskas ja makea viitta, kypsyvien hedelmien sokeri, joka päihdyttää ampiaisia ja perhosia. Toisinaan lämmin itätuuli tuo aavistuksen savusta; jossain kaukana taigalla on kipinä osunut kuivaan kanervikkoon.

Illassa helähtelee ihmisääni. Siinä on levollisuutta ja hyväntuulisuutta. Rehevien lehvästöjen alla omenapuissa pilkottaa lyhtyjä, lasit kilahtelevat, nauretaan. Ilon rinnalla on aavistus melankoliaa, jäähyväisten haikeutta. Syksy ei ole vielä näyttäytynyt, mutta katselee jo verhon takaa maata, jonka se on pian saava. Iltapäivän aurinko tuntuu silti kuumemmalta kuin koskaan, kun se valaa säteitään paksuina myllertävien ja usein kuuroiksi tummuvien pilvivuoristojen lomasta. Vedet ovat yhä lämpimät uimarin viipyillä. Vallitsee mätäkuu, jolloin ei pidä saada haavoja tai jättää herkkiä ruokia pöytään.

Säkkipimeitä ovat yöt, vaikkakin elokuun täysikuu on suurin ja juustoisin. Tähdet ovat hiipineet näkyville ja usein piirtää meteori vanansa taivaankannelle. Merihorisontissa välähtelevät äänettömät elosalamat. Niityn liepeillä sirkat sirittävät verkkaisesti. Taustalla soi miljoonien siipiparien korkeanuottinen maaginen vonkuna – kuin tanssivia pilviä sen aiheuttajat, surviaissääsket. Elämä on vahvimmillaan, se on tiheentynyt.

Suomessa yli kolmannes työväestä lomailee heinäkuussa. Vastaavasti kesä- ja elokuussa lomailevia on kymmenisen prosenttia. Kesä-Suomi tuntuu menevän ennenaikaisesti kiinni koulujen alkaessa. Kesälomien siirtämistä kahta viikkoa nykyistä myöhemmäksi ovat ehdottaneet Elinkeinoelämän keskusliitto, Keskuskauppakamari ja Suomen yrittäjät. Mallina ovat muut EU-maat, joissa suosituin lomakuukausi on elokuu. Siinä voisi olla ideaa. Joka tapauksessa elokuun taiasta pääsee osalliseksi jo pelkällä ikkunan avaamisella tai iltakävelyllä. Runsaudessaan elokuu tekee itsensä helposti tykö. Elokuu on täyttymystä.

Teksti ja kuva: Marko Leppänen