Oli taannoin ilo ja kunnia tavata emeritusprofessori Tari Haahtela. HYKS:n iho- ja allergiasairaalan pitkäaikainen ylilääkäri ja Kansallisen allergiaohjelma 2008-2018 vetäjä heitti iskulauseen, joka jäi päähän soimaan. Se kuului: Luonto lähelle ja terveydeksi.

Ja tässä ”lähelle” tarkoittaa kirjaimellisesti sitä: hengittämistä, koskemista, syömistä, juomista, upottautumista.

Ihmiskeho on osa luontoa ja tarvitsee aktiivisen kytköksen ympäristöön. Tästä vastaavat mikroeliöiden populaatiot, joiden yhteismassa ihmisessä on jopa parin kilon luokkaa. Tämä mikrobiomiksi kutsuttu elävä kerros sijaitsee kehon rajapinnoilla: iholla, hengityselimissä ja suolistossa. Se hoitaa viestinvaihtoa ympäristön dna:n ja ihmisen oman dna:n välillä: auttaa elimistöä tunnistamaan harmittomat ja haitalliset sisäänpyrkijät. Tutkimus osoittaa, että nimenomaan monimuotoiselle eli lajirikkaalle luonnonympäristölle altistuminen korreloi terveen immuunijärjestelmän kanssa.

Mikrobit ja bakteerit kuulostavat epäilyttäviltä, mutta niistä 99,9 prosenttia on meille turvallisia ja – kuten jo perusteltua – suoranainen elinehto. Luonnosta erkaantumista ja biodiversiteetin köyhtymistä heijasteleva niukentunut mikrobipommitus on sen sijaan vaaraksi. Eikä stimulaation puute liity vain allergioihin ja astmaan, vaan ilmeisesti moniin muihinkin nykyajan vitsauksiin, kuten suolistosairauksiin, diabetekseen, neurologisiin häiriöihin, ylipainoon, jopa depressioon. Niiden kaikkien taustalla on immuunihäiriöitä.

Mitä sitten tehdä?

Haahtela vinkkasi, että saamme mainiota mikrobikytköstä napostelemalla maastossa villivihanneksia ja marjoja sekä hörppäämällä huikat lähteestä tai kaivosta. Kun vesi keitetään, marjat pakastetaan tai vihannekset kypsennetään, menetetään mikrobihyöty. Tämä rohkaisee nauttimaan luonnon tuoretta antia silloin kun se on mahdollista.

Myös oma viljely, kuten yrttiruukku parvekkeella, on kelpo konsti eikä maata käsitellessä kannata käyttää ilman erityistä syytä hanskoja. Kaupasta voi valita multaisia kotimaisia juureksia – ja kas, iholle loikkaa jo näkymättömiä auttajia.

Ei unohdeta ilmaakaan. Ihminen hengittää keskimäärin 15 kuutiometriä ilmaa vuorokaudessa. Kuutiossa on sata tuhatta hiukkasta, joista suurin osa on mikrobeja. On todellakin eroa, onko ilma metsäpolulta vai Mannerheimintieltä, kuten Haahtela huomautti.

Monien mielestä kesän kruunaa luonnonvesissä uiminen. Se on parhaillaan nouseva buumi Keski-Euroopassa ja tehokasta mikrobikäsittelyä yhtä kaikki.

Eli tuumasta toimeen: luonto lähelle ja terveydeksi. Juuri nyt on siihen mitä oivallisin aika.

Teksti ja kuva: Marko Leppänen