Mitä yhteyttä keskenään on äänillä kot-kot, ammuu, ihahaa, mää ja hatshii?

Sitä, että viimeinen voi jäädä vähemmälle, jos ihmislapsi kohtaa elonsa alkutaipaleella joitakin listan muista äänistä.

Varhaislapsuuden maatilaympäristö, varsinkin altistuminen maatilan eläimille, on yhteydessä alentuneeseen astman, allergisen herkistymisen, allergisen nuhan ja atooppisen ihottuman riskiin aikuisena. Suojavaikutusten syyksi arvellaan immuunijärjestelmän kehittymistä mikrobipommituksessa ja ne ovat sitä selvemmät mitä useammalle eläinlajille on altistuttu.

Lapsuus maatilaympäristössä voi muutenkin parantaa keuhkojen toimintakykyä aikuisiällä. Myös odottavan äidin altistuminen suojaa syntyvää lasta allergiselta herkistymiseltä.

Nämä tiedot käyvät ilmi lääketieteen lisensiaatti Jussi Lammen 5. joulukuuta Itä-Suomen yliopistossa tarkistettavassa väitöstutkimuksessa. Aineiston tarjosi Pohjois-Suomen Syntymäkohortti 1966 -tutkimus, jossa seurattiin 6007 tutkimushenkilöä syntymästä 31 vuoden ikäiseksi.

Allergiset sairaudet ovat iso kansanterveydellinen ongelma. Pitäisikö meidän olla huolestuneita, kun niin harva enää varttuu maatilalla? Ehkä. Kaikki eivät voi tehdä niin kuin eräs lapsiperhe, jonka luona taannoin vierailimme Sammatissa. He olivat toteuttaneet unelmansa ja muuttaneet pääkaupungin humusta vanhaan taloon, jonka vinossa navetassa kujersivat maatiaiskanat. Seuraavaksi eläimistöä oli tarkoitus kartuttaa vuohin.

Mutta muistetaan, että myös kaupungeissa ylläpidetään farmeja, joissa voi säännöllisesti käydä altistuttamassa pienen ihmisen eläimille. Esimerkiksi Helsingissä Haltialan ja Fallkullan kotieläintilat tekevät arvokasta työtä avaamalla oven maailmaan, jollainen oli arkea miltei jokaiselle suomalaiselle muutama sukupolvi sitten. Nyt on saatu taas yksi hyvä syy astua tuosta ovesta.

Eläinkontaktin muista terveysvaikutuksista kirjoitimme viime talvena:

http://www.luonnontie.fi/terveystaikana-yhteys-elaimeen/

Teksti ja kuva Marko Leppänen